Matkailu

8 maata, joita ei enää ole

Historia tuntee monia maita, jotka yhdistivät, jakoivat ja muuttivat nimiä, joista osa oli olemassa suhteellisen lyhyen ajan. Useimmat osavaltiot ovat jo vaihtaneet nimeään tai muotoaan äskettäin 90-luvulla käytyjen sotien vuoksi. 1900-luvun aikana monet kansat pystyivät yhdistymään vapaussotien ja -liikkeiden ansiosta.

Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Vietnam, joista vuonna 1976 tuli jälleen yksi maa. On kuitenkin myös maita, jotka ovat lakanneet olemasta kokonaan.

1. Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (Neuvostoliitto)


Neuvostoliitto on yksi voimakkaimmista koskaan olemassa olevista valtioista. Se perustettiin 22. joulukuuta 1922 ja sijaitsee Euraasian pohjoisosassa. Neuvostoliitto koostui olemassaolonsa viimeisinä vuosina 15 Euroopan ja Aasian valtiosta, joita johti maan pääkaupunki Moskova. Neuvostoliitot sijoittuivat pinta-alaltaan ensimmäiseksi maailmassa ja olivat kommunismin leviämisen keskus.

Supervalta kohtasi Yhdysvaltoja kylmän sodan aikana, minkä vuoksi muut maat elivät ruutitynnyrin varassa, koska konflikti saattoi kehittyä todelliseksi ydinvastakkainasetteluksi. Sellaiset maat kuin Kuuba, Kiina ja Vietnam olivat kuitenkin ystävällisissä väleissä Neuvostoliiton kanssa ja saivat heiltä apua. Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991, ja suurin osa siihen kuuluneista maista itsenäistyi.

2. Jugoslavia


Jugoslavia sijaitsi Euroopan eteläosassa ja oli olemassa yli puolet 1900-luvusta. Siihen kuuluivat nykyiset: Kroatia, Slovenia ja Serbia, jotka saivat autonomian Itävalta-Unkarin valtakunnan romahtamisen seurauksena. Jugoslavia muodostettiin 13. heinäkuuta 1918 ensimmäisen maailmansodan päätyttyä ja sai nimensä maantieteellisen sijaintinsa ja kansallisen alkuperänsä vuoksi.

Jugoslavia tunnustettiin virallisesti suurlähettiläskonferenssissa Pariisissa. Kuitenkin 3. lokakuuta 1929 maa muutti nimensä ja siitä tuli Jugoslavian kuningaskunta. Pian akselijoukot tunkeutuivat valtakuntaan ja julistivat sen alueelleen, vaikka Jugoslavia tarjosi osittaista vastarintaa vuosina 1941 ja 1943. Jugoslavian kuningaskunta muutti nimensä uudelleen vuonna 1946, ja siitä tuli liittovaltion kansantasavalta kommunistien tullessa valtaan. Aiemmin Italialle kuuluneet Zadarin, Istrian ja Rijekan alueet liitettiin siihen.

Vuonna 1963 maa muutti nimensä viimeisen kerran ja siitä tuli Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta (SFRY). Poliittisten ja taloudellisten kriisien puhkeamisen sekä nationalismin kukoistamisen vuoksi maa jakautui viiteen osaan, ja niiden välille syntyi konflikti, jota myöhemmin kutsuttiin Jugoslavian sodaksi. Jugoslavia hajosi lopulta Naton aggression seurauksena sellaisia ​​itsenäisiä valtioita kuin Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbiaa, Montenegroa ja Kosovon kiistanalaista aluetta vastaan.

3. Rhodesia


Koko olemassaolonsa ajan Rhodesia oli tunnustamaton valtio nykyaikaisen Zimbabwen alueella Etelä-Afrikassa, ja se perustettiin vuonna 1965. Osavaltion pääkaupunki oli Salisburyn kaupunki, jota nykyään kutsutaan nimellä Harare. Maa lakkasi olemasta vuonna 1979, kuten kuningatar Elizabeth II aikoi Zimbabwen itsenäistyessä.

4. Saksan demokraattinen tasavalta


Saksan demokraattinen tasavalta (GDR), joka tunnetaan myös nimellä Itä-Saksa ja jonka Neuvostoliitto miehitti toisen maailmansodan jälkeen, perustettiin vuonna 1949 kylmän sodan aikana, mutta pääkaupunki Berliini jaettiin kahteen puoliskoon ja Länsi-Berliini ei kuulu Neuvostoliiton lainkäyttövaltaan... Vuonna 1948 neuvostoviranomaiset ottivat Saksan kommunistijohtajien hallintaansa lokakuun 7. päivänä, jolloin DDR tunnustettiin itsenäiseksi valtioksi. Itä-Berliinistä tuli DDR:n pääkaupunki siitä hetkestä lähtien, kun Länsi-Berliinistä tuli osa Saksan liittotasavaltaa.

Vuoteen 1989 asti Itä-Saksaa hallitsi sosialistipuolue. Maan romahtaminen johtui sellaisista tekijöistä kuin korkeasti koulutettujen nuorten maastamuutto, avoimet vaihtoehtoiset vaalit, lukuisten poliittisten ja sosiaaliturvarakenteiden perustaminen jne. Useita vuosia kestäneen DDR:n ja FRG:n välisen vastakkainasettelun ja kommunistisen järjestelmän romahtamisen jälkeen nämä kaksi tasavaltaa kuitenkin lopulta yhdistyivät Berliinin muurin tuhoutumisen jälkeen, ja siksi DDR lakkasi olemasta vuonna 1990.

5. Tšekkoslovakia


Tšekkoslovakia on Keski-Euroopassa sijaitseva maa, joka perustettiin 28. lokakuuta 1918. Valtiota edusti kaksi slaavilaisen ryhmän hallitsevaa tasavaltaa - Tšekki ja Slovakia. Maa joutui kuitenkin muuttumaan divisioonaksi vuosina 1939–1945 natsijoukkojen hyökkäyksen jälkeen Tšekkoslovakian alueelle.

Toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana maa kulki monien poliittisten ja taloudellisten rajojen läpi ja kärsi siksi paljon. Velvet-vallankumouksen jälkeen Tšekkoslovakia päätti jakaa rauhanomaisesti kahdeksi itsenäiseksi valtioksi, erittäin hallitseviksi tasavalloiksi - Tšekin tasavallaksi ja Slovakiaksi vuonna 1993.

6. Pohjois-Vietnam / Etelä-Vietnam


Vuonna 1954 Vietnam jaettiin kahteen osavaltioon sellaisten suurvaltojen kuin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen painostuksesta, joiden välisen rajan määräsi Benh Hai -joki. Pohjois-Vietnamia hallitsivat kommunistit, jotka olivat Neuvostoliiton ja Kiinan suojeluksessa, kun taas Etelä-Vietnamia miehittivät demokraatit, joita hallitsivat Yhdysvallat. Molemmat valtiot lakkasivat olemasta Vietnamin sodan päättyessä ja niiden yhdistyminen vuonna 1975.

7. Etelä-Arabian liitto


Etelä-Arabian federaation perustivat 4. huhtikuuta 1962 15 maata, jotka erosivat Ison-Britannian protektoraatista. Kaksi vuotta myöhemmin Ison-Britannian Adenin siirtokunnat ja Alaquian yläosa sultanaatti liittyivät liittoon. 30. marraskuuta 1967 liitto lakkautettiin, koska kaikki sen jäsenet hyötyivät siitä.

8. Tuvanin kansantasavalta


Osittain itsenäiseksi valtioksi tunnustettu Tuvanin kansantasavalta sijaitsi entisen Venäjän valtakunnan protektoraatin alaisuudessa ja perustettiin vuonna 1921. Ja ennen kuin se sai Venäjän suosion, maa kuului Kiinan Qing-dynastiaan. 14. elokuuta 1921 bolshevikit perustivat RSFSR:n avulla Tuvan kansantasavallan, joka tunnettiin Tannu Tuvana vuoteen 1926 asti, ja maan pääkaupunki nimettiin uudelleen Khem-Beldiristä Kyzyliksi.

Osavaltion nimi viittaa näiden paikkojen vuorten nimeen. Niiden tärkeän roolin vuoksi sodassa maan parlamentti lähetti pyynnön 11. lokakuuta 1944, mutta Tuvan kansantasavalta ei itsenäistynyt, vaan siitä tuli osa Neuvostoliittoa. Maa liitettiin virallisesti liittoon, ja siksi se lakkasi olemasta.

Suosittelemme katsomaan:

Informatiivinen video suurista kansoista, joilla ei ollut onnea omaan valtioon: